Kirje

SUKUSEURA LINDGREN RY:N SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus

Yhdistyksen nimi on Sukuseura Lindgren ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki sekä toimialueena koko maa.

Yhdistyksen tarkoituksena on Lindgren-suvun yhteenliittymä
  • koota piiriinsä isän tai äidin puolelta Lindgrenin sukuun kuuluvat tai avioliiton kautta siihen liittyneet henkilöt,

  • pyrkiä selvittämään suvun vaiheet ja historia,

  • kehittää suvun keskuudessa suoritettavaa sukututkimusta,

  • järjestää sukupäiviä, yhteisiä kokouksia ja erilaisia retkeilyjä ja muita toimintaan liittyviä tilaisuuksia sekä

  • harjoittaa yhdistyksen päämääriä edistävää julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemista varten yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, toimeenpanna asianomaisella luvalla keräyksiä ja arpajaisia sekä perustaa rahastoja. Yhdistys voi myös omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä isän tai äidin puolelta Lindgreneihin kuuluva tai avioliiton kautta siihen liittynyt henkilö.

Yhdistyksen varsinaisen jäsenen on suoritettava yhdistykselle liittymismaksu ja vuosittainen jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen vuosikokous kutakin toimintavuotta varten vahvistaa.

Ainaisjäseneksi kutsutaan jäsentä, joka yhdellä kertaa maksaa yhdistyksen voimassaolevan jäsenmaksun kaksikymmentäkertaisena. Yhdistyksen hallitus voi kutsua ainaisjäseneksi myös jäsenen, joka on suorittanut jäsenmaksunsa 20 vuoden ajan. Samaten siirtyvät ainaisjäseniksi ne yhdistyksen jäsenet, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta ja suorittaneet jäsenmaksunsa 15 vuoden aikana.

Yhdistyksen jäsenen alle 18 vuotiaat lapset voivat liittyä yhdistykseen nuorisojäseninä. He ovat vapaita jäsenmaksuista, eikä heillä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Täytettyään 18 vuotta voivat nuorisojäsenet liittyä varsinaisiksi jäseniksi ilman eri hakemusta, kun he ilmoittavat siitä yhdistyksen hallitukselle.

Milloin jäsenen maksumahdollisuuksien todetaan heikentyneen iän, sairauden tai muun vastaavan syyn takia, voi yhdistyksen hallitus vapauttaa hänet jäsenmaksuista.

Hallituksen esityksestä voidaan yhdistyksen kunniajäseniksi kutsua henkilöitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet yhdistyksen toiminnassa. Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.

10§ Halutessaan erota yhdistyksen jäsenyydestä on jäsenen siitä ilmoitettava yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisesti tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

11§ Milloin jäsen on toiminnallaan vahingoittanut yhdistystä, tai muistutuksista huolimatta laiminlyönyt jäsenmaksujensa suorittamisen, voidaan hänet hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä. Erotetulla jäsenellä on oikeus ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, valittaa siitä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen.

Varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

12§ Yhdistyksen vuosikokous, joka on samalla tili- ja vaalikokous pidetään elo-syyskuussa. Edellisen lisäksi voidaan yhdistys tarvittaessa kutsua ylimääräiseen kokoukseen.

13§ Yhdistyksen kokouksissa on kaikilla muilla jäsenillä, paitsi nuorisojäsenillä, yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Äänioikeutta ei voi käyttää asiamiehen välityksellä.

14§ Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
  1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja
  3. valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa
  4. esitetään toimintakertomus, tilit, tilinpäätös ja tilintarkastajain lausunto
  5. vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  6. vahvistetaan liittymis- (poistettu) ja jäsenmaksun suuruus
  7. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varamiestä
  8. suoritetaan erovuorossa olevan tai muuten eroavan esimiehen vaali
  9. valitaan henkilöt hallituksen erovuorossa olevien tai eronneiden jäsenten tilalle
  10. vahvistetaan toimintasuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten
  11. päätetään talousarvion vahvistamisesta
  12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, joista on ollut tehtävä esitys hallitukselle heinäkuun 31 päivään mennessä kirjallisesti.

15§ Kutsu yhdistyksen kokouksiin on lähetettävä jäsenille kirjallisesti kuusi viikkoa ennen kokousta ja kokouskutsussa on otettava huomioon yhdistyslain määräykset.

Suvun esimies, yhdistyksen hallitus ja toimikunnat

16§ Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan suvun esimieheksi, valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Milloin esimies on sairauden tai muun syyn takia estynyt tehtäviään hoitamasta, huolehtii varapuheenjohtaja esimiehen tehtävistä. Milloin esimies eroaa toimikautensa kestäessä, valitaan uusi esimies jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

17§ Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu esimiehen lisäksi kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää kolme (3) toimintavuotta ja heistä on vuosittain erovuorossa kolme (3) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimintavuodeksi kerrallaan. Hallitus on päätösvaltainen, jos viisi jäsentä ja esimies tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Kutsu hallituksen kokouksiin toimitetaan kirjallisesti vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta, ellei asioiden kiireellisyys toisin vaadi.

18§ Hallitus voi muodostaa keskuudestaan eri asioita valmistelemaan työvaliokunnan, jonka tehtävät ja jäsenmäärän se vahvistaa toimintavuosittain. Edellisen lisäksi hallitus saa nimittää määrättyjä tehtäviä varten ja niitä kehittämään toimikuntia, joihin voidaan valita jäsenet myös hallituksen ulkopuolelta. Toimikuntien tehtävät ja kokoonpanon hallitus vahvistaa aina nimityksen yhteydessä.

19§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa esimies yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Hallitus voi määrätä nimen kirjoittamiseen myös yhdistyksen toimihenkilön.

20§ Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta yhdistyksen sihteerin, rahastonhoitajan ja muut toimihenkilöt sekä määrittelee heidän tehtävänsä ja niistä maksettavat palkkiot.

Yhdistyksen toimintavuosi, tilikausi ja tilintarkastus

21§ Yhdistyksen toimintavuosi ja tilikausi on ajalla 1.1. - 31.12. kaksitoista (12) kuukautta. Toimintavuoden tilit ja tilinpäätös sekä niihin kuuluvat tositteet ja muut tarpeelliset asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille heinäkuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajien on suoritettava tehtävänsä ja annettava tilintarkastuslausuntonsa heinäkuun 31. päivään mennessä. Tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto on annettava vuosikokoukselle ja ne on julkaistava yhdistyksen toimintakertomuksessa.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

22§ Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös, ollakseen pätevä, on tehtävä yhdistyksen kokouksessa ja sen on saatava taakseen kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.

23§ Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidetyn kokouksen yhtäpitävät päätökset. Päätökset on tehtävä saapuvilla olevien äänivaltaisten jäsenten ääntenenemmistöllä.

24§ Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan on sen jäljelle jääneet varat ja muu omaisuus luovutettava johonkin yhdistyksen tarkoitusperiä edistävään toimintaan, jonka 23 §:ssä mainittu jälkimmäinen kokous päättää. Samaten on yhdistyksen arkisto luovutettava kokonaisuudessaan Valtionarkistolle.

25§ Kaikessa muussa noudatetaan yhdistyslain voimassa olevia määräyksiä.

   
   

STIPENDIRAHASTON SÄÄNNÖT

1

Rahaston perustaminen

  Sukuseura Lindgren r.y. perustaa stipendirahaston, jonka hallinto hoidetaan osana sukuseuran muuta toimintaa jäljempänä mainittujen sukuseuran sääntöjen mukaisin perustein.

2

Rahaston tarkoitus

  Stipendirahaston tarkoituksena on tukea ja kannustaa nuoria sukuseuran jäseniä toteuttamaan koulutukseen liittyviä tavoitteitaan.

Ensisijaisesti kysymykseen tulisivat:
pitkäjänteistä opiskelua ja tutkimustyötä edellyttävät tutkinnot, kuten esimerkiksi lisensiaatin tutkinto, tohtorin väitöskirjan valmistelu tai muut vastaavia vaatimustasoa olevat kohteet.

Stipendin saannin perusedellytys on, että hakija on jäsenmaksun maksanut sukuseuran jäsen.

3

Rahaston hallinto

3.1 Sukukokous

 
  • Päättää stipendirahaston perustamisesta ja vahvistaa sen säännöt.
  • Päättää sääntömuutoksista
  • Päättää alkupääomasta ja vuosittain sukuseuran käyttövaroista siirrettävästä summasta tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.
  • Päättää varainhankinnan yleisperiaatteista sukuseuran toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistamisen yhteydessä.
  • Päättää kunakin vuonna stipendeinä jaettavan enimmäismäärän.

3.2 Sukuseuran hallitus

 
  • valmistelee sukukokoukselle esitettävät stipendirahastoa koskevat asiat.
  • päättää stipendin myöntämisestä.
  • huolehtii rahaston turvallisesta ja tuottavasta hoidosta.
  • suunnittelee toimenpiteet rahaston kartuttamiseksi.
  • valitsee stipendirahaston hoitajan tai toimikunnan, jonka tehtävät ovat:
    • tiedottaa stipendirahastoa koskevista asioista.
    • vastata tiedusteluihin ja opastaa jäseniä hakumenettelyssä
    • valmistelee hakemukset hallituksen käsittelyyn.
    • toteuttaa hallituksen vahvistamat toimenpidesuunnitelmat varojen hankkimiseksi.
  • rahastonhoitajan tai toimikunnan puheenjohtajan on aina oltava hallituksen jäsen.
 

3.3 Tilintarkastajat

  Sukukokouksen sukuseuran hallintoa ja kirjanpitoa tarkastamaan valitut tilintarkastajat antavat sukukokoukselle lausunnon stipendirahaston toiminnasta.

4

Stipendirahaston alkupääoma ja sen kartuttaminen

 
  • Stipendirahaston perustamisen yhteydessä siirretään rahastoon 10.000 mk sukuseuran sen hetkisistä käyttövaroista.
  • Stipendirahastoa kartutetaan seuraavasti:
    • sukuseuran tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä voidaan osa käyttövaroista siirtää rahastoon.
    • jäsenet voivat vuosittain jäsenmaksujen yhteydessä suorittaa vapaaehtoisperiaatteella maksun stipendirahastoon.
    • osa julkaisutoiminnan esim sukukirjojen myynti ja -mainostulotuotoista voidaan hallituksen päätöksellä ohjata stipendirahastoon.
    • sijoittamalla rahaston varat kohdan 5 mukaisesti mahdollisimman tuottavasti ja lisäämällä rahaston korkotuotot peruspääomaan.
    • rahasto voi myös vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja
  • Sukuseuran tilinpäätöksessä ja sen liitteissä on esitettävä stipendirahaston varat ja niissä tilikauden aikana tapahtuneet muutokset erillisinä tietoina.

5

Varojen hoito

Stipendirahaston varat pidetään mahdollisimman hyvän korkotuoton antavilla tileillä tai sijoitetaan Valtion obligaatioihin.

Rahaston varojen lainaaminen ei missään olosuhteissa ulkopuolisille ole mahdollista.

Sukuseura voi hallituksen päätöksellä käyttää stipendirahaston varoja sukuseuran muuhun toimintaan edellyttäen, että seuraavan vuoden talousarvio laaditaan niin, että lainatut varat voidaan maksaa takaisin stipendirahastolle kyseisen tilikauden aikana.

Varojen sijoittaminen joko kiinteään omaisuuteen, osakkeisiin tai osuuksiin voi tapahtua vain sukukokouksen päätöksellä.

Sukukokouksen sijoituspäätös edellyttää sukuseuran tilintarkastajien puoltavaa lausuntoa.
   

6

Hakumenettely

  Kunakin vuonna haettavaksi osoitetun määrän vahvistaa sukuseuran sukukokous.

Hakuaika päättyy lokakuun loppuun mennessä.

Hallitus tekee päätökset aina kerran vuodessa kuluvan vuoden loppuun mennessä.

7

Rahaston lopettaminen

  Jos rahaston toiminnalle ei jostain syystä ole toimintaedellytyksiä näiden sääntöjen puitteissa, voidaan se lopettaa sukuseuran hallituksen esityksestä sukukokouksen päätöksellä.

Stipendirahaston lopetushetkellä jäljellä oleva pääoma ja siitä mahdollisesti myöhemmin tuloutetut korot siirretään sukuseuran kirjanpidossa sukuseuran normaaleihin käyttövaroihin

Lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kirjauksista on sukukokoukselle esitettävä tilintarkastajien erillinen lausunto ennen lopetuspäätöksen tekemistä.